CURATORIAL STATEMENTS

Fearless 2021

This year’s entries were a remarkably diverse selection of outstanding work. The range and variety were outstanding and addressed issues that were deeply personal visions as well as documentary narratives that illuminated broad social concerns. “Fearless” Helsinki Photo Festival 2021 is a testimonial to the importance of art in voicing where society stands and where we are heading. This year’s selection speaks to the crisis the world has faced and the importance of optimism moving forward. Curt Richter

When Helphoto announced the theme “Fearless” for its 2021 edition, I immediately felt it was a very suitable topic given the times we live in. Still having to fight the pandemic at a global level is only one big thing that occupies our thoughts and dictates our social behaviour. Also, there are so many political heated conflicts going on, from Belarus to Myanmar to the US, Israel, and many more. Besides the photographic works that portray the protests of those fighting for freedom, equality, human rights and the like, there was also a wealth of projects dealing with less obvious (personal) turmoil and conflicts.

“Fearless” as a theme has proven to be open enough to welcome a huge variety of photographic positions and at the same time being a timely subject matter. I am glad to have seen so many creative and documentary photo projects that show us how many people are acting fearlessly, whether facing their personal demons or giving their political beliefs a strong voice. I am sure the selected works will be inspiring to the viewers and will encourage the spirit of fearlessness in all aspects of our lives. Alexa Becker

I was happy to see once again that there was a great interest from all over the world for HelPhoto. Fearless for me is first and foremost courage and open mindedness. Although the theme is connected with strong emotions, I believe that in fact being fearless manifests in subtle actions or personal changes. I was looking for personal stories, abstract interpretations, and documentary works that I found meaningful to present in Helsinki, at this time. The images reflect our realities and offer the possibility to identify different privileges but they also give space for imagination and hope. Karoliina Korpalahti

After a very difficult, claustrophobic year dominated by a global health crisis, it was a huge pleasure to go through hundreds of portfolios from passionate, inspired artists. I was both surprised and moved by the fact that despite 2020 being a horrid year (also) for the art world, all these amazing photographers still found the energy and drive to respond to HelPhoto´s Open Call with inspired and varied bodies of work. It’s very uplifting for me as a lover of visual storytelling and as a curator to be reminded of the fact that the need to create can conquer anything – and that sometimes art even blossoms in times of crisis. There is hope! Marianne Ager

While many of the selected projects take this year’s festival theme quite literally, and thus show struggles for Social Justice, as well as identity, gender and race, there are also some works that have a more narrative and poetic take on what it means to be fearless, in our times of turmoils, challenges and changes.

I took great pleasure in being part of this privileged group of people who had access to the many proposals, and hope that our selection will cater to a wide enough range of reflections and styles needed to visually represent such a complex concept. Moritz Neumüller, Captain, The Curator Ship

This year’s pool of submissions for the Helphoto Festival showed several subjects surfacing again and again. Responding to the festival theme of “Fearless” photographers all around the world have pointed their lens towards people fighting the ongoing global pandemic, standing up for the human rights of themselves or others, fighting for freedom against oppression and expressing the belief in one’s own self worth. No matter where in the world and from what background we are, these are actions that can be scary or even dangerous, yet these photo projects show how many of us charge ahead with no sense of fear armed only with the knowledge of what we know as right and true. At the same time many photographers chose to look inwards and examine their own life and immediate surroundings. Through months of lockdown we have gotten to know ourselves for better and worse and choose to expose and confront our own lives and difficulties through creative image making. The photographers can help to heal themselves and maybe also inspire others to follow their path.

As a jury I am fascinated by how these photographers can make me feel part of a larger story and let me learn from other peoples fearlessness. Seeing the world through the lens of a truly skilled photographer transports me out of my home isolation and into the life and mind of the other. This year’s HelPhoto Festival exhibition will help move us through our pandemic isolation and out into the world of community and shared experience where we confront and tackle our fear, joining together as fellow human beings once again. Stig Marlon Weston

I am very happy to be able to participate as a juror at the Helsinki Photo Festival for the second time. Now that the COVID-19 pandemic has occurred, it is very difficult for people to get together. But I think it’s wonderful that people’s hearts are united through work. As a judge again this year, I was able to gain a deeper understanding of how artists around the world perceive this world. In that sense, I am very honored to be able to judge on works submitted to the open call. I would also like to express my deepest respect for the participating artists and their works. Looking at the work, I noticed that everyone’s eyes through the lens were staring at various things. They are country, politics, culture, ethnicity, religion, history, war, family, community, gender and relationship. The criterion for choosing a work was that I felt a newer world view than what I saw somewhere. I felt that what I had in common with my work attitude was a calm expression and a sincere attitude. Naoya Yoshikawa

I was intrigued by the duality of the festival theme fearless, it contains the concept of fear and the response to it, a problem and a possible solution. In these times ‘fearless’ is for me a sort of inclusive concept, that has expanded its boundaries: it is for sure a tool to face our new reality, but it works also as a leading key and resource to understand and to be applied in many other fields.

It was interesting to go through all the works submitted: I’ve found a huge variety of interpretations and transversal approaches which envision the theme fearless. It wasn’t easy to select the final works since many submissions were very good. In my choices I decided to enhance different and unexpected meaningful ways of the theme fearless, which may trigger curiosity and new insights. Emanuela Mirabelli

Curatorial Statement from hospital bed. I have had the privilege to be a juror at HelPhoto Festival for the third time. This particular year was very exciting and the admitted photographs proved to be even better than in the previous years.

It clearly seems that the photographers during the pandemia had a chance to dive deeper into the themes and polish the material before submitting these images to the festival. Many works have a personal touch and you could detect a genuine worry for the future. Also a humanistic and compassionate approach seems to be inspired by the life we live in just now. On the other hand, many works bear traces of an introspective approach. The authors have had time to create more personal photo series. Even quite fresh abstract works were submitted. My hope is that in the future we would see happier photos and series beside the heavy stuff. Stefan Bremer

The past year and a half have clearly been one of the most stressful and overwhelming times in most of our lives. Many of us were forced to confront an enemy that was seemingly relentless and what that meant was that we needed to learn a new way of being – of seeing the world through eyes that were more alert and aware of the risks surrounding us. That notion of fearlessness, of moving forward despite the frightening circumstances, animates the images in this year’s festival. The pictures before you triumphantly declare that despite the hardships of our day-to-day existence, we will persevere. That in the face of challenge and anxiety, we will move forward. Photography can function as a kind of therapy when you learn how your visual experience connects to your spiritual self. The artists in this year’s program have helped us to see a way to a brighter future, that hope is possible even in the darkest of circumstances. Andy Adams

Every year Helphoto aims to reflect on topics that have the power to inspire, provoke and have the potential to create a debate on societal movements and everything that surrounds us and matters to us. Last two years global society was living under a pandemic. This is why “fearless” as a theme seemed the right choice to mirror the progress of a new era of courageous living. As Artistic Director I am proud this year to have received so many outstanding versatile works depicting braveness, heart and heroism from over 50 countries. For me fearless means to dare to produce against all odds a high-class visual arts festival though facing an overall decline of support for the cultural field. I am looking forward to an auspicious exchange of ideas and discussions on how contemporary photography can evolve all of us. Rafael Rybczynski

KURATOINNIN KOMMENTTEJA

Fearless – Peloton 2021

Tämän vuoden kilpailutyöt olivat huomattavan laajakirjoinen valikoima erinomaisia töitä. Töiden kirjo ja moninaisuus oli erinomainen, ja käsitellyt aiheet olivat syvällisen henkilökohtaisia visioita sekä dokumentaarisia narratiiveja, jotka käsittelivät laajoja sosiaalisia huolenaiheita. Vuoden 2021 Helsinki Photo Festival teemanaan Fearless – Peloton todistaa taiteen tärkeää asemaa sen antaessa äänen yhteiskunnan nykytilalle ja sille, mihin olemme menossa. Tämän vuoden kuvavalikoima käsittelee kriisiä, jonka maailma on kohdannut, sekä sitä, miten tärkeää optiimismi on eteenpäinmenolle. Curt Richter

Kun HelPhoto ilmoitti vuoden 2021 teemakseen Fearless – Peloton, koin välittömästi sen olevan erittäin sopiva topiikki ottaen huomioon ajan, jossa elämme. Se, että joudumme yhä maailmanlaajuisesti kamppailemaan pandemian kanssa, on vain yksi suurista ajatuksiimme ja sosiaaliseen käyttäytymiseemme vaikuttavista seikoista. Myös polittisesti meneillään on useita kärjistyneita konflikteja niin Valko-Venäjälla, Myanmarissa, Yhdysvalloissa kuin Israelissakin, monien muiden ohella. Niiden valokuvien lisäksi, jotka esittävät vapauden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien taistelevien protesteja, löytyy runsas määrä vähemmän ilmeisiä (henkilökohtaisia) myllerryksiä ja konflikteja käsitteleviä projekteja.

Fearless – Peloton on teemana osoittautunut kyllin avoimeksi ja väljäksi vetääkseen puoleensa valtaisan kirjon valokuvallisia kannanottoja. Samalla aihealue on ajankohtainen. Iloitsen nähtyäni näin monia luovia sekä dokumentoivia valokuvaprojekteja, jotka osoittavat miten monet ihmiset toimivat pelotta; onpa kyseessä henkilökohtaisten demonien suora kohtaaminen tai poliittisten vakaumusten ilmaiseminen kuuluvalla tavalla. Olen varma, että mukaan valikoidut työt innoittavat katsojia ja vahvistavat pelottomuuden mielialaa kaikilla elämämme alueilla. Alexa Becker

Ilahduin nähtyäni jälleen kerran, että HelPhoto herätti suurta mielenkiintoa kaikkialla maailmassa. Fearless – Peloton merkitsee minulle ennen muuta rohkeutta ja avoimuutta. Vaikka teema nivoutuukin vahvoihin tunteisiin, uskon sen itse asiassa ilmenevän hienoisina manifesteina tai henkilökohtaisina muutoksina. Etsin henkilökohtaisia kertomuksia,

abstrakteja tulkintoja ja dokumentoivia töitä, joita pidin merkityksellisinä esitettäviksi Helsingissä juuri tähän aikaan. Kuvat heijastelevat realiteettejamme ja tarjoavat mahdollisuuden identifioitua erilaisiin oikeuksiin, mutta ne antavat tilaa myös mielikuvitukselle ja toivolle. Karoliina Korpilahti

Hyvin vaikean ja klaustrofobisen, maailmanlaajuisen terveyskriisin dominoiman vuoden jälkeen oli valtaisa ilo selata satoja intohimoisten ja inspiroituneiden taiteilijoiden töitä. Minua sekä yllätti että liikutti se seikka, että huolimatta vuoden kauhistuttavuudesta (myös) taidemaailmalle, kaikki nämä huikeat valokuvaajat olivat silti löytäneet energian ja innon vastata HelPhoton avoimeen kilpailuun inspiroituneilla ja monenlaisilla työkoosteilla. Minulle, visuaalisesta tarinankerronnasta paljon pitävälle ja kuraattorina toimivalle, oli hyvin rohkaisevaa saada muistutus siitä tosiasiasta, että tarve luoda pystyy kukistamaan mitä vain – ja että joskus se kukoistaa juuri kriisien aikana. Toivoa on! Marianne Ager

Monen osallistumaan valikoidun projektin ottaessa tämän vuoden teeman varsin kirjaimellisesti ja siten esittävän kamppailua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä identiteetistä, sukupuolisuudesta ja rodusta, on mukana myös muutamia töitä, joissa on enemmän narratiivinomainen ja poeettinen ote siitä, mitä pelottomuus merkitsee myllerryksiä, haasteita ja muutoksia tuovassa ajassamme.

Oli suuri mielihyvän aihe kuulua tähän etuoikeutettuun ryhmään, joka sai nähtäväkseen nämä monet ehdolla olleet työt. Toivon, että tekemämme valikointi tarjoaa kyllin laajan kattauksen pohdintoja ja tyylejä tällaisen monisyisen konseptin visuaaliseksi esittämiseksi. Moritz Neumüller, kapteeni, Kuraattorien laiva

Tämän vuoden HelPhotoon osallistuneiden ehdokkaiden joukko esitteli useita toistuvasti näkyville nousevia aiheita. Valokuvaajat eri puolilta maailmaa olivat vastanneet festivaalin teemaan Fearless – Peloton kohdistaen linssinsä ihmisiin, jotka parhaillaan taistelevat jatkuvaa maailmanlaajuista pandemiaa vastaan, puolustavat omaa ja toisten ihmisarvoa, taistelevat vapauden puolesta sortoa vastaan ja jotka ilmaisevat uskonsa omaan itseisarvoonsa. Samantekevää missä päin maailmaa ollaan tai millaisesta taustasta ollaan peräisin, tämä ovat toimintaa, joka voi pelottaa tai saattaa olla jopa vaarallista. Siltikin nämä valokuvaprojektit osoittavat, miten monet meistä puskevat eteenpäin ilman pelontunnetta varustettuina vain tiedolla siitä, että tekemämme on oikein ja totta. Samaan aikaan monet valokuvaajat valitsevat katsoa sisäänpäin ja tutkistella omaa elämäänsä ja lähiympäristöään. Kuukausia kestänyt koronasulku on saanut meidät tuntemaan itseämme hyvässä ja pahassa sekä valitsemaan oman elämämme näyttämisen ja suoran kohtaamisen sekä sen vaikeudet ottamalla luovia valokuvia. Valokuvaaja voi edesauttaa omaa parantumistaan ja ehkä myös inspiroida toisia lähtemään samalle polulle.

Minua juryn jäsenenä kiehtoo nähdä, miten nämä valokuvaajat pystyvät saamaan minut tuntemaan kuuluvani osaksi suurempaa tarinaa ja miten he antavat minun oppia pelottomuutta toisilta ihmisiltä. Maailman näkeminen todella taitavan valokuvaajan linssin läpi siirtää minut oman kotini eristyksestä toisten ihmisten elämään ja mielenmaisemaan. Tämän vuoden HelPhoto -festivaalin näyttely auttaa meitä siirtymään pandemian

aiheuttamasta eristyneisyydestä ulos yhteisölliseen maailmaan ja jaettuun kokemiseen, missä kohtaamme pelkomme ja liitymme yhteen ihmisolentoina – jälleen kerran. Stig Marlon Weston

Olen hyvin iloinen voidessani osallistua toista kertaa Helsinki Photo Festival -tapahtumaan juryn jäsenenä. Koronaepidemian ilmaannuttua ihmisten on hyvin vaikeaa tavata toisiaan. Minusta on ihanaa, että ihmisten sydämet voivat kohdata ja tulla yhteen työn merkeissä. Jälleen tuomariston jäsenenä minulle tarjoutui tilaisuus saada syvällisempi ymmärrys eri puolilta maailmaa osallistuneiden taiteilijoiden tavasta havainnoida tätä maailmaa. Koen suureksi kunniaksi saada olla tuomaroimassa näitä avoimeen kilpailuun lähetettyjä töitä. Haluan ilmaista myös mitä syvimmän kunnioitukseni osallistuneille taiteilijoille ja heidän töilleen. Töitä selatessani huomasin kaikkien kameralinssien läpi katsoneiden tuijottaneen varsin erilaisia asioita. Niitä ovat maa, politiikka, kulttuuri, etnisyys, uskonto, historia, sota, perhe, yhteisö, sukupuolisuus ja ihmissuhteet. Kriteerinä töiden valinnassa pidin sitä, että koin havaitsevani ennen kohtaamattoman, uudemman näkemyksen maailmasta. Koin, että yhdistävä tekijä oman työasenteeni kanssa oli rauhallinen ilmaisumuoto ja vilpitön asenne. Naoya Yoshikawa

Minua kiehtoi festivaalin teeman Fearless – Peloton kaksijakoisuus. Se sisältää asetelman: pelko ja vastaus siihen, ongelma ja mahdollinen ratkaisu siihen. Näinä aikoina pelottomuus merkitsee minulle jonkinlaista kaikenkattavaa konseptia, joka on laajentanut rajojaan. Se on varmaankin työkalu, jonka avulla kohdata uutta todellisuuttamme, mutta se toimii myös johtavana ymmärtämisen avaimena ja voimavarana, jota voidaan soveltaa monilla muillakin aloilla.

Oli mielenkiintoista selata kaikki kilpailuun lähetetyt työt. Löysin pelottomuuden teemaa esittävän valtavan laajan tulkintojen variaation ja joukon vastakkaisia lähestymistapoja. Ei ollut helppoa valita jatkoon päässeitä töitä, sillä monet osallistuneet työt olivat erittäin hyviä. Valinnoissani päätin korostaa teeman Fearless – Peloton erilaisia ja odottamattomia, merkittäviä ilmaisutapoja, jotka saattavat herättää uteliaisuutta ja uusia oivalluksia. Emanuela Mirabelli

Kuraattorikommentti sairaalavuoteelta. Minulla oli etuoikeus toimia HelPhoto Festival -tapahtuman juryn jäsenenä kolmatta kertaa. Tämä vuosi oli hyvin mielenkiintoinen, ja mukaan lähetetyt valokuvat osoittautuivat vielä paremmiksi kuin edellisten vuosien työt.

Näyttää selvästi siltä, että valokuvaajilla on pandemian aikana ollut mahdollisuus sukeltaa syvemmälle aiheisiinsa ja hioa materiaaliaan ennen kuvien lähettämistä festivaaliin. Monissa töissä oli henkilökohtainen kosketus, ja niistä saattoi löytää aitoa huolta tulevaisuudesta. Aika, jossa parhaillaan elämme, näyttää innostaneen myös ihmisläheiseen ja myötätuntoiseen lähestymistapaan. Toisaalta monissa töissä oli jälkiä sisäänpäin kääntyneestä lähestymistavasta. Tekijöillä on ollut aikaa luoda persoonallisempia valokuvasarjoja. Myös hyvin tuoreita abstraktisia töitä oli lähetetty. Toivon, että tulevaisuudessa näemme onnellisempia valokuvia ja kuvasarjoja – rankan materiaalin ohella.

Stefan Bremer

Kulunut puolentoista vuoden jakso on selvästi ollut yksi kaikkein stressaavimpia ja taakoittavimpia aikoja useimpien meidän elämässämme. Monien meistä oli pakko kohdata säälimättömältä vaikuttava vihollinen, ja se on merkinnyt sitä, että meidän on ollut pakko oppia uusi tapa olla olemassa – uusi tapa nähdä maailma silmillä, jotka ovat herkempiä ja tiedostavampia meitä ympäröivien riskitekijöiden suhteen. Pelottomuuden konsepti, ajatus eteenpäinmenosta – pelottavista olosuhteista huolimatta – leimaa tämän vuoden festivaalin valokuvia. Nähtävillä olevat valokuvat julistavat voitonvarmasti, että huolimatta jokapäiväisessä elämässämme olevista vaikeuksista, me kyllä kestämme; että haasteiden ja pelon tullessa vastaan, me kyllä kuljemme eteenpäin. Valokuvaus voi toimia eräänlaisena terapiana, kun opitaan yhdistelemään visuaalisia kokemuksia henkiseen minuuteen. Tämän vuoden ohjelmaan osallistuneet taiteilijat ovat auttaneet meitä näkemään tien valoisampaan tulevaisuuteen; siihen, että toivo on mahdollista jopa kaikkein synkimmissä olosuhteissa. Andy Adams

Joka vuosi HelPhoton aikomuksena on pohdiskella aiheita, joilla on voima inspiroida ja provosoida ja joilla on potentiaalia luoda vilkasta, sosiaalisia liikkeitä koskevaa keskustelua sekä sananvaihtoa kaikesta meitä ympäröivästä ja meille tärkeästä. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden ajan maailmanlaajuinen yhteisö on elänyt pandemian alaisuudessa. Sen vuoksi teema Fearless – Peloton vaikutti oikealta valinnalta heijastelemaan uuden rohkean elintavan esiinmarssia. Taiteellisena johtajana olen tänä vuonna ollut ylpeä saatuamme vastaanottaa yli 50 eri maasta näin paljon erinomaisen monipuolisia töitä, jotka esittävät rohkeutta, sydäntä ja sankaruutta. Itselleni pelottomuus merkitsee uskallusta tuottaa – vastoin kaikkia vaikeuksia – korkealuokkainen kuvataidefestivaali, vaikka vallalla onkin ollut kaikkinainen kulttuurin kenttää koskettava tukien vähentyminen. Seuraan odottavalla mielellä menestyksellistä ideoiden vaihtoa ja keskusteluja siitä, miten nykyaikainen valokuvaus voi muuttaa ja kehittää meitä kaikkia. Rafael Rybczynski

KURATORISKA UTLÅTANDEN

Fearless – Orädd 2021

Årets bidrag var ett anmärkningsvärt mångsidigt urval av fantastiska arbeten. Utbudet och variationen var enastående och behandlade frågor i form av djupt personliga visioner såväl som dokumentära berättelser som belyste breda sociala frågor. Den “orädda” Helsinki Photo Festival 2021 är vittnesbörd om konstens betydelse för att ge uttryck för var samhället står och vart vi är på väg. Årets urval talar om den kris som världen har genomgått och vikten av optimism på väg framåt. Curt Richter

När HelPhoto tillkännagav temat “Fearless – Orädd” för årets 2021 upplaga kände jag genast att det var ett mycket passande ämne med tanke på den tid vi lever i. Att fortfarande behöva bekämpa pandemin på global nivå är bara ett av de stora teman som upptar våra tankar och dikterar vårt sociala beteende. Dessutom pågår det så många politiska konflikter från Vitryssland till Myanmar, USA, Israel och många fler. Förutom de fotografiska verk som skildrar protesterna och dem som kämpar för frihet, jämlikhet, mänskliga rättigheter och liknande, fanns det också en mängd projekt som handlade om mindre uppenbara (personliga) oroligheter och konflikter.

Temat “Fearless – Orädd” har visat sig vara tillräckligt öppet för att ta emot en stor mängd olika fotografiska positioner och är samtidigt ett aktuellt ämne. Jag är glad över att ha sett så många kreativa och dokumentära fotoprojekt som visar hur många människor som agerar utan rädsla, oavsett om de möter sina personliga demoner eller ger sin politiska övertygelse en stark röst. Jag är säker på att de utvalda verken kommer att vara inspirerande för tittarna och uppmuntra oräddhetens anda i alla aspekter av våra liv. Alexa Becker

Jag var glad att återigen se att det finns ett stort intresse för HelPhoto från hela världen. För mig betyder “orädd” först och främst mod och öppenhet. Även om temat är förknippat med starka känslor tror jag att oräddhet de facto visar sig i subtila handlingar eller i personliga förändringar. Jag letade efter personliga berättelser, abstrakta tolkningar och dokumentära verk som jag ansåg vara meningsfulla för att presentera i Helsingfors just nu. Bilderna speglar vår verklighet och ger oss möjligheten att identifiera olika privilegier, men de öppnar också utrymme för fantasi och hopp. Karoliina Korpalahti

Efter ett mycket svårt och klaustrofobiskt år som dominerats av en global hälsokris var det ett stort nöje att gå igenom hundratals portföljer från passionerade och inspirerade konstnärer. Jag blev både överraskad och rörd av att alla dessa fantastiska fotografer, trots att 2020 var ett hemskt år (även) för konstvärlden, ändå hittade energi och drivkraft att svara på HelPhotos öppna inbjudan med inspirerade och varierade verk. Det är väldigt upplyftande för mig som älskar visuellt berättande och som kurator att bli påmind om behovet att skapa kan övervinna allt – och att konsten ibland blommar även i kristider. Det finns hopp! Marianne Ager

Många av de utvalda projekten tar årets festivaltema bokstavligt och visar på kampen för social rättvisa, och behandlar identitet, kön och etnicitet. Samtidigt finns det också verk som har en mer berättande och poetisk syn på vad det innebär att vara orädd i vår tid av oro, utmaningar och förändring. Det var ett stort nöje för mig att vara en del av den privilegierade grupp människor som hade tillgång till de många förslagen, och jag hoppas att vårt urval kommer att erbjuda ett tillräckligt brett spektrum av reflektioner och stilar för att visuellt representera ett så komplext koncept som oräddhet. Moritz Neumüller, Kapten, The Curator Ship

Årets samling av bidrag till Helphoto Festival visade att flera ämnen dyker upp gång på gång. Som svar på festivalens tema “Fearless – Orädd” har fotografer från hela världen riktat sin lins mot människor som kämpar mot den pågående globala pandemin, som står upp för sina egna eller andras mänskliga rättigheter, som kämpar för frihet mot förtryck och som uttrycker tron på sitt eget självförtroende. Oavsett var i världen vi befinner oss och vilken bakgrund vi har är detta handlingar som kan vara skrämmande eller till och med farliga, men ändå visar dessa fotoprojekt hur många av oss det är som går framåt utan rädsla, beväpnade endast med kunskapen om vad vi vet är rätt och sant. Samtidigt valde många fotografer att se inåt och undersöka sitt eget liv och sin närmaste omgivning. Under månader av restriktioner har de lärt känna sig själva på gott och ont och väljer att exponera och konfrontera sina egna liv och svårigheter genom kreativt bildskapande. Fotograferna bidrar till att läka sig själva, och kan kanske också inspirera andra att följa deras väg.

Som jurymedlem är jag fascinerad över hur dessa fotografer får mig att känna mig delaktig i en större berättelse och låter mig lära mig av andras oräddhet. Att se världen genom en verkligt skicklig fotografs lins förflyttar mig ut ur mitt hems isolering och in i den andres liv och sinne. Årets HelPhoto Festival-utställning kommer att hjälpa oss att ta oss ur vår pandemiska isolering och ut i en värld av gemenskap och delade erfarenheter där vi konfronterar och tar itu med vår rädsla och återigen förenas som medmänniskor. Stig Marlon Weston

I am very happy to be able to participate as a juror at the Helsinki Photo Festival for the second time. Now that the COVID-19 pandemic has occurred, it is very difficult for people to get together. But I think it’s wonderful that people’s hearts are united through work. As a judge again this year, I was able to gain a deeper understanding of how artists around the world perceive this world. In that sense, I am very honored to be able to judge on works submitted to the open call. I would also like to express my deepest respect for the participating artists and their works. Looking at the work, I noticed that everyone’s eyes through the lens were staring at various things. They are country, politics, culture, ethnicity, religion, history, war, family, community, gender and relationship. The criterion for choosing a work was that I felt a newer world view than what I saw somewhere. I felt that what I had in common with my work attitude was a calm expression and a sincere attitude.

Jag är mycket glad över att för andra gången fått delta som jurymedlem i Helsinki Photo Festival. Nu när COVID-19-pandemin har inträffat är det mycket svårt för människor att träffas. Men jag tycker att det är underbart att människors hjärtan förenas genom arbete. Som domare kunde jag i år nå en djupare förståelse för hur konstnärer runt om i världen uppfattar vår omgivning. I den bemärkelsen är jag mycket hedrad över att få bedöma verk som lämnats in i den öppna inbjudan. Jag vill också uttrycka min djupaste respekt för de deltagande konstnärerna och deras verk. När jag tittade på verken lade jag märke till att allas ögon genom linsen var riktade på olika saker. Land, politik, kultur, etnicitet, religion, historia, krig, familj, samhälle, kön och relationer. Kriteriet för att välja ett verk var att jag kände av en mer nytänkande världsbild än vad jag såg annanstans. Gemensamt med min eget arbetssätt var ett lugnt uttryck och en uppriktig attityd. Naoya Yoshikawa

Jag blev fascinerad av dubbelheten i festivalens tema “Fearless – Orädd”, som innehåller både begreppet rädsla och reaktionen på det, ett problem och en möjlig lösning. I dessa tider är “orädd” för mig ett slags inkluderande begrepp som har utvidgat sina gränser. Det är förvisso ett verktyg för att möta vår nya verklighet, men det fungerar också som en ledande nyckel och resurs för att förstå och tillämpas på många andra områden. Det var intressant att gå igenom alla de inlämnade verken: jag har funnit en stor variation av tolkningar och tvärgående tillvägagångssätt som föreställer sig temat orädd. Det var inte lätt att välja ut de slutliga verken eftersom många bidrag var mycket bra. I mina val bestämde jag mig för att lyfta fram olika och oväntade meningsfulla sätt att gestalta temat orädd, vilket kan väcka nyfikenhet och nya insikter. Emanuela Mirabelli

Kuratoriskt utlåtande från sjukhussängen. Jag har haft äran att vara jurymedlem vid HelPhoto Festival för tredje gången. Just det här året var mycket spännande och de inskickade fotografierna visade sig vara ännu bättre än tidigare år.

Det verkar helt klart som om fotograferna under pandemin hade en chans att fördjupa sig i teman och finslipa materialet innan de skickade in bilderna till festivalen. Många verk har en personlig prägel och man kunde upptäcka en genuin oro för framtiden. Även ett humanistiskt och medmänskligt förhållningssätt verkar vara inspirerat av det liv vi lever i just nu. Å andra sidan bär många verk också spår av ett introspektivt förhållningssätt. Konstnärerna har haft tid att skapa mer personliga fotoserier. Även ganska fräscha abstrakta verk har lämnats in. Min förhoppning är att vi i framtiden kommer att få se gladare foton och serier vid sidan av de tunga temana. Stefan Bremer

De senaste ett och ett halvt åren har helt klart varit en av de mest stressiga och överväldigande perioderna i de flesta av våra liv. Många av oss tvingades konfrontera en fiende som till synes var obeveklig, och det innebar att vi behövde lära oss ett nytt sätt att vara – att se världen med ögon som var mer alerta och medvetna om de risker som omger oss. Den tanken på oräddhet, att gå vidare trots skrämmande omständigheter, är det som besjälar bilderna i årets festival. Bilderna framför er förklarar triumferande att vi kommer att hålla ut trots de svårigheter som vår dagliga tillvaro innebär. Att vi kommer att gå vidare trots utmaningar och oro. Fotografering kan fungera som ett slags terapi när du lär dig hur din visuella upplevelse är kopplad till ditt andliga jag. Konstnärerna i årets program har hjälpt oss att se en väg till en ljusare framtid, att hopp är möjligt även under de mörkaste omständigheterna. Andy Adams

Varje år strävar HelPhoto efter att reflektera över ämnen som kan inspirera, provocera och skapa en debatt om samhällsrörelser och saker som omger och berör oss. De två senaste åren har det globala samhället drabbats av en pandemi och Orädd som tema verkade vara det rätta valet för att spegla utvecklingen av en ny era av modigt liv. Som konstnärlig ledare är jag stolt över att i år ha tagit emot så många enastående, mångsidiga verk som skildrar mod, hjärta och hjältemod från över 50 länder. För mig betyder orädd att våga producera en högklassig festival av visuell konst mot alla odds, samtidigt som man står inför ett allmänt klimat där kulturområdets stöd sanktioneras. Jag ser fram emot ett lovande utbyte av idéer och diskussioner om hur samtida fotografi kan utveckla oss alla. Rafael Rybczynski